30. elokuuta 2012

Kissamaisia mietelauseita

Helen Exleyn kirja "Kissa (pomosi)" alkaa seuraavilla sanoilla:

Kissat ovat uskomattomia. Nämä pienet, välinpitämättömät, 
salaperäiset, suloiset otukset valtaavat talosi ja lumoavat sinut pehmeällä olemuksellaan.

Helen Exleyn kirjaan on koottu maailman parhaita kissasiteerauksia, joista haluan nyt jakaa kanssanne ehdottomat suosikkini.

Yksi pieni kissa muuttaa paluun tyhjään taloon kotiinpaluuksi.
Pam Brown


Kissa on pienten pensaiden muodostaman viidakon tiikeri.
Intialainen sananlasku


Kissanpennut ovat suurisilmäisiä, pörröisiä, herttaisia ja 
niillä on sievä vaaleanpunainen suu. Nämä ominaisuudet suojelevat niitä tuholta, 
kun ne ovat repineet uudet hyttysverkot riekaleiksi.
Pam Brown


Kissat todella välittävät. Ne esimerkiksi tietävät luontaisesti, 
mihin aikaan meidän pitää aamulla mennä töihin 
ja ne herättävät meidät kaksikymmentä minuuttia ennen kellon soimista.
Michael Nelson

Kissa antaa sinun nukkua sängyssä. Reunalla.
Jenny De Vries

Unelias talvi-ilta ei ole täydellinen ilman nukkuvaa kissaa.
Denise Hawkins

Vaikka tarjolla olisi talon täydeltä mattoja, hyllyjä, tyynyjä, 
tuoleja, ikkunalautoja, kissa valitsee nukkumapaikakseen asiapaperin, 
 jota sinä tarvitset.
Dominic Courcel


Kissa ei hyppää sinua vasten, nuole kasvojasi tai juokse hulluna ympärilläsi hysteerisesti äännellen. Se tulee ovelle sinua vastaan ja nojaa kevyesti jalkaasi vasten ja säteilee.
Pam Brown

Nykyisin, kun ihmiset ovat niin jännittyneitä, he voivat oppia paljon rentoutumisesta katselemalla kissaa. Kun on levon aika, se ei käy vain makaamaan, vaan se levittää kehonsa lattialle ja antaa jokaisen hermonsa ja lihaksensa levätä. 
Murray Morrison


Se on tarkkavaistoinen ja erehtymätön valitessaan huoneen 
lämpimimmän paikan ja pehmeimmän tyynyn 
ja se on ihailtavan täsmällinen ruoka-aikojen suhteen.
Thomas Henry Huxley
  

Valokuvista:

Mietelauseiden kuvitukseksi liitin tällä kertaa kuvia omasta Neo-kissastani, johon kaikki ylläpuolelle kirjoitetut lauseet liittyvät täydellisesti. :D

24. elokuuta 2012

Iltakävelyllä napsittua...

Läheisen lammen rannalle suuntautuneen iltalenkin antimia, olkaapa hyvät!






Lohturuokien parhaimmistoa: kaalilaatikko

Yksi maailman parhaista ns. lohturuuista on mielestäni ehdottomasti kaalilaatikko. Sen avulla saa katoamaan kaikki surut ja murheet pikavauhtia. Niinpä onkin varsin omituista, että huolimatta siitä, että kyseessä on suosikkiruokani, olen valmistanut kyseistä ruokalajia vain kaksi kertaa elämäni aikana (tänään oli toinen kerta). Normaalisti ostan kaalilaatikkoni kaupasta tai syön sitä kämppikseni kotona (hänen äitinsä tekemä kaalilaatikko vie kielen mennessään!). Tänään kuitenkin päätimme kämppikseni kanssa tarttua härkää sarvista ja valmistaa kaalilaatikon omin pikkukätösinemme alusta alkaen. Ja täytyy myöntää, että jälleen kerran itsetehty ruoka voitti maussa yksi-nolla kaupan laatikot. :D



Kaalilaatikko a la Jenni & Emma

1 1/2 dl puuroriisiä
1 kg keräkaalia
1 rkl öljyä
1 kpl sipulia
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 tl meiramia
(1 tl grillimaustetta)
1 rkl siirappia
4 dl lihalientä

Kuori ja hienonna sipuli, leikkaa kaali suikaleiksi. Paista jauheliha ja sipuli paistokasarissa kypsäksi. Mausta suolalla, pippurilla, meiramille ja grillimausteella. Siirrä lautasella odottamaan.

Kuumenna öljy kasarissa ja lisää kaalisuikaleet. Hauduta kaalia kannen alla n. 5-10 minuuttia, kunnes se on hieman pehmentynyt (talvikaali tarvitsee pitemmän haudutusajan). Mausta siirapilla.

Laita uunivuo'an pohjalle noin puolet kaalista. Kaalin päällä laitetaan sen jälkeen riisi ja jauheliha kerroksittain niin, että riisi on alimmaisena kaalikerroksen päällä. Jauhelihan päälle laitetaan loput kaalista.

Kaada lopuksi vuokaan lihaliemi ja paista 200-asteisessa uunissa noin tunti. Jos pinta tummuu liikaa paiston aikana, peitä laatikko alumiinifoliolla.



22. elokuuta 2012

Hiljalleen kohti omannäköistä blogia

Monen mutkan kautta blogini alkaa ulkoasultaan näyttää ja tuntua omannäköiseltä. Muutoksia tulee varmaan tehtyä vielä moneen kertaan, mutta ainakin tällä hetkellä se näyttää juuri siltä kuin sen ajattelinkin olevan.

Blogin otsikon takana olevaan banneriin halusin laittaa sellaisia kuvia, jotka kuvaavat elämääni parhaiten. Kaikki bannerissa olevat kuvat on kuvattu kännykällä ja muokattu Instagram-sovelluksessa. Kuvankäsittelyohjelman avulla sain liitettyä banneriin myös blogini otsikon (viimeinkin keskellä!). Luonteessani on sen verran perfektionistia, että perusmallin tarjoama vasemmalla sijaitseva otsikko häiritsi "taiteellista silmääni". :D

1. Kullanmuruni Neo, 2. Suosikkikahvini: cappuccino, 3. Bloggaaja itse kannettavan näytön kautta kuvattuna, 4. Suosikkilautapelini: Carcassonne.

21. elokuuta 2012

Kulttuuriviikonloppu Helsingissä

Elokuun alkupuolella suuntasin erittäin hyvän ystäväni kanssa viettämään kulttuuriviikonloppua Helsinkiin. Alunperin tarkoituksena oli viipyä tällä kesän ainoaksi jääneellä lomamatkalla vain yksi päivä, mutta tarkempia suunnitelmia tehdessämme päätimmekin sitten viettää Helsingissä kaksi päivää. Helsinkiin suuntasimme kumpikin omista suunnistamme lauantaiaamuna ja Helsingistä lähdimme pois sunnuntai-iltapäivänä. Vietimme Helsingin mukavan ja sangen onnistuneen viikonlopun, jonka haluankin nyt jakaa kanssanne kuvien ja pienten tekstinpätkien muodossa.



Onneksemme löysimme Katajanokalta opiskelijabudjettiin sopivan hostellin (2:ltä hengeltä 48 €/yö). Jostain syystä huoneemme avain ei toiminut kunnolla, ja jouduimme uudelleenkoodaamaan avaimemme useampaan kertaan hostellin vastaanotossa. Siitä aiheutuvasta ylimääräisestä vaivasta huolimatta hostellikokemuksemme oli onnistunut. Hostelliasuminen eroaa normaalista hotellista halvempien hintojen lisäksi myös siten, että suihku-ja wc-tilat sijaitsevat huoneiden ulkopuolella käytävällä. Yhteiskäytössä olevissa tiloissa sijaitsi mm. pesutupa, keittiö ja oleskeluhuone, jossa oli mahdollista istua iltaa suuremmallakin porukalla. Hostellin tiloissa sijaitsi myös ravintola, jonka toimi iltaisin anniskeluravintolana ja päivisin ruokapaikkana. Ruuan tasosta en valitettavasti pysty sanomaan mitään, koska tyydyimme kaverini kanssa keskustan kahviloihin ja pikaruokapaikkoihin.


Suomenlinna.

Lauantaina suuntasimme heti Helsinkiin saavuttuamme kohti Kauppatoria ja Suomenlinnan lauttaa. Kaverilleni Suomenlinnassa käynti oli ensimmäinen, itse olen käynyt siellä kymmenen vuotta aikaisemmin partioleirin yhteydessä. Päätimme osallistua tunnin mittaiselle opastetulle tutustumiskierrokselle, joka olikin varsin mainio idea. Opas kertoi mielenkiintoisesti ja kattavasti linnan eri aikakausista ja vaiheista. Yksin saarta kiertäessä kulttuurikokemuksemme olisi jäänyt varsin vähäiseksi. Alunperin tarkoituksena oli käydä museoissakin, mutta emme sitten auringonpaisteen vuoksi malttaneet viettää sisätiloissa aikaa, vaan kierrellä saarta nauttien vihreydestä ja ainutlaatuisesta ilmapiiristä.


Vaikka tämä kesä onkin ollut varsin sateinen ja kylmä, meillä osui Helsingin vierailun ajaksi aurinkoinen ja lämmin sää. Onnistuin jopa polttamaan itseni ensimmäistä kertaa koko kesän aikana! Lauantaina tarkoituksena oli myös käydä keskustassa kiertelemässä kauppoja, mutta päätimmekin sitten spontaanisti lähteä elokuviin katsomaan Madagascar 3-elokuva, joka saikin meidät molemmat nauramaan mahamme pohjasta. :D



Onnistuneimpia otoksia Seurasaaresta.

Sunnuntaiaamupäivän vietimme kierrellen Seurasaaren kauniissa ulkoilmamuseossa ihastelemassa vanhoja rakennuksia. Ihan koko musseoaluetta emme jaksaneet kiertää, mutta luonnonkaunis saari kruunasi vihreydellään kulttuuripainoitteisen viikonloppumme.

Seurasaaren museokaupasta löytyi kotimatkalle mansikkakaramelleja ja mustikkamarmeladia. Ja löytyi sieltä ihanan makeita tikkunekkujakin, jotka tuovat mieleen mummolan.

Sunnuntaina ehdimme vielä matkustamaan paniikin vallassa metrolla Itäkeskukseen shoppailemaan, koska yksikään nainen ei voi viettää viikonloppua Helsingissä ilman ostoskeskuskierrosta. Tarkoituksena oli löytää farkut, sandaalit ja takki, mutta jostain syystä matkaan tarttui vain muutamaa numeroa liian isot sandaalit, muutama dvd ja tietokonepeli. Viikonloppu oli sangen onnistunut huolimatta muutamasta katastrofin poikasesta ja muutamasta rakosta huolimatta.



Postauksen kuvista:

Liitin tämän kertaiseen postaukseen onnistuneimpia otoksia viikonlopulta. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin liittämään kuvat postaukseen yhteyteen kollaaseina, ja toivoisinkin lukijoilta palautetta idean toimivuudesta. Seuraavalla kerralla harkitsen sitten jotain muuta vaihtoehtoja.

20. elokuuta 2012

Tyttö blogin takana

Syksy innostaa yleensä ihmiset aloittamaan puhtaalta pöydältä ja ilmassa leijuu suuria lupauksia. Tänä syksynä päätin itse aloittaa elämäntaparemontin ja toteuttaa samalla pitkäaikaisen haaveeni omasta blogista. Olen 25-vuotias terveysalan opiskelija ja aikomuksena olisi valmistua parin vuoden sisällä laboratoriohoitajaksi. Olen luonteeltani hieman erakkoluonne ja kasvotusten minun onkin varsin vaikea ilmaista omia ajatuksiani. Tästä syystä toivon blogin kirjoittamisen olevan hyvä keino omien ajatusten esille tuomiseen ja auttavan minua kehittymään ihmisenä enemmän.

Blogin nimen keksiminen tuntui vaikeimmalta tehtävältä, koska itse usein valitsen blogeja luetttavaksi juuri blogin nimen perusteella. Halusin antaa blogilleni sellaisen nimen, joka kuvaisi mahdollisimman minua itseäni. Blogin nimeksi valikoituikin pitkän harkinnan jälkeen "Kahvikuppi ja tyttö", koska kahvin suurkuluttajana istun usein kahvikupin kanssa koneen ääressä kirjoittamassa ylös ajatuksiani ja mietteitäni.


Tämä blogi on ensimmäinen koskaan aloittamani blogi, tai ainakin ensimmäinen arkielämästäni kertova blogi. Rehellisesti sanottuna ensimmäinen blogiyritelmäni oli opiskeluihin kuuluva opintopäiväkirjamainen blogi, joka on pyhitetty täysin opiskelu-ja harjoitteluasioille (mutta ei siitä sen enempää).


Vielä en osaa tarkalleen sanoa, mitä ja minkälaisia asioita tulen tässä blogissa tuomaan esille. Vaikka tunnen olevani kirjoittajana ja bloggaajana vielä aloittelija, haluan silti jakaa mahdollisten lukijoideni kanssa itselleni tärkeitä asioita ja ajatuksia käyttäen omaa nimeäni ja omia kasvojani. Sen voin kuitenkin luvata, että luvassa on säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan sekä valokuvia mitä omituisemmista asioista. Viihdyn paremmin kameran toisella puolella, joten ns. omakuvia tulette näkemään todella harvoin (profiilikuvaa lukuunottamatta). Kaiken lisäksi olen oman ulkonäköni suhteen erittäin kriittinen ja todella harvoin yksikään itsestäni otettu kuva pääsee julkiseen levitykseen.